Taas kerran oli hieman erilainenkokemus tämä synnytys. Ja aina yhtä jännittävä! as kerranerilainen kokemus tämä synnytys. Ja aina yhtä jännittävä.
Likka piti reilusti yli vuorokauden lämmöt siellä alhaalla. On se kumma kun ensin odotetaan että se lämpö laskisi ja sitten odotetaan että se nousisi että päästäisiin eteenpäin.
Olin sitten aamulla soittanut el.lääk.asema Herttaan, kun tuntui että olemme ihan jumissa. Narttukin oli mielestäni huolestuttavan rauhallinen ottaen huomioon että synnytys oli käsillä. Ajoimme sinne Herttaan jossa kuulimme että kaivuri oli katkaissut kaapelin ja koko Herttoniemi oli pimeänä. Eihän meidän sinne kannattanut jäädä, kun ei ollut sähköä, jotta voisi edes ultrata. Ajoimme sieltä suoraan Evidensiaan Tikkurilaan, jossa Likka tarkistettiin ja ultrattiin että kaikki on hyvin. Tulimme sitten kotiin odottelemaan. Autokyyti saikin aikaan sen että polttoja alkoi tulla vajaan 2 tunnin päästä, vihdoin ja viimein. Yritystä oli vaikka muille jakaa mutta valmista ei tullut. Pussukka tuli muutaman kerran näkyviin mutta ulos asti tullut. Yritin auttaa mutta Likalle se ei sopinut. Pentu oli ollut synnytyskanavassa jo yli tunnin, niin päätin lähteä uudestaan lääkäriin.
Eläinlääkäriasema Karvakamuissa sitten lääkäri sai ulos ekan pennun ja melko rivakkaan tahtiin Likka tekikin sitten 4 pentua. Tämän jälkeen tuli pitkä tauko . Käytettiin Likka röntgenissä ja siellä näkyi vielä kaksi pentua. Likka sai vähän oksitosiinia kyytipojaksi ja pian poltot työnsivät pennun ulos. Tämän jälkeen se rauhoittui ihan kokonaan että jos ei tietäisi että yksi on vielä tulossa, luulisi kaiken olevan ohitse. Likka sai kalkkia suoneen ja oli edelleen tosi rauhallinen. Puhuttiin jopa sektiostakin.....
Sitten lääkäri ajatteli kokeilla onko paikat vielä auki ja järkytys oli suuri kun siellä olikin hännän alla pentu joka oli ehtinyt kuolla. Sininen uros. Narttu ei antanut minkäänlaista vihjettä peräpään tapahtumista, pentu oli vain valunut ulos. Jälkeenpäin ajattelin että se oli varmasti jo kuollut kun ei siinä kovin kauaa mennyt edellisestä, oltiin ihan vieressä kummatkin ja se pentu oli ihan valkoinen. Loppusaldona kuitenkin 5 tervettä pentua; sinivalkoiset uros ja narttu ja 3 mustavalkoista urosta.
Likka on kyllä esimerkillinen emo. Tätä kirjoittaessa pennut ovat jo reilun viikon ikäisiä, kaikilla on paino kaksinkertaistunut, joten maitoa riittää. Näyttävät kyllä ihan marsuilta, paksuilta marsuilta!
Mustavalkoinen Touko-poika "näki" päivänvalon seuraavaksi. Touko painoi 370g
Porukan ainut tyttö, syntyi kolmantena. Tämä tyttö oli suurin painaen 380 g Työnimeksi tuli Helga.
Quukkeleitten pienin Oliver-poika syntyi neljäntenä. Oliverin paino oli 345g
Viimeinen elossa oleva syntyi uros syntyi viidentenä ja työnimi on Pasi. Pasin paino oli 370g.
